Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 25.06.2019

Ilmastouutisia

Autobarometri: Suomalaisten halu hankkia sähkö-, kaasu- tai hybridiauto kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa – dieselin suosio edelleen laskussa


13.05.2019 08:43

Suomalaisista jopa 31 prosenttia on valmis hankkimaan sähkö-, kaasu- tai hybridiauton, kertoo Danske Bankin Autobarometri 2019. Auton hankkimista jarruttavat hinta, puuttuvat latauspisteet, huoli ajosäteestä ja epäselvyys politiikasta. Autoilun suosio on yleisesti loivassa kasvussa.

Suomalaisilla teillä kulkee pian merkittävästi enemmän sähkö-, kaasu- ja hybridiautoja, mikäli suomalaisten suunnitelmat realisoituvat autokaupoissa. 31 prosenttia autoilevista tai auton hankintaa suunnittelevista suomalaisista pitää todennäköisenä tai melko todennäköisenä, että heidän seuraava autonsa kulkee uudenlaisella käyttövoimalla.

Tieto käy ilmi Danske Bankin teettämästä Autobarometri 2019 –kyselytutkimuksesta.

”Olemme kysyneet Autobarometrissa tätä kysymystä vuodesta 2015 asti. Koskaan aiemmin kiinnostus sähkö-, kaasu- ja hybridiautoihin ei ole kasvanut näin paljon vuodessa. Halu hankkia tuollainen auto on kaksinkertaistunut vuodesta 2015”, sanoo Danske Financen johtaja Altti Kuuri.

Miehet hankkisivat uudenlaisen auton naisia todennäköisemmin. Ikäryhmistä varmimpia hankkijoita ovat 36-45-vuotiaat. Uudellamaalla hankintatodennäköisyys on selvästi suurempi kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Uudenlaisella käyttövoimalla kulkevat autot kiinnostavat niiden matalien päästöjen ja edullisten polttoainekustannusten takia.

Yli puolet suomalaisista kertoo hankkivansa uudenlaisen auton erittäin epätodennäköisesti. Tärkeimmät syyt olla hankkimatta uudenlaisella käyttövoimalla kulkevaa autoa liittyvät hintaan, rajalliseen toimintamatkaan ja latauspisteiden saatavuuteen, jotka ilmoittivat syyksi yli 60 prosenttia.

45 prosenttia auton hankintaa suunnittelevista myös kertoo lykänneensä auton hankintaa, koska poliittinen keskustelu erilaisten käyttövoimien kohtelusta on epäselvää.

”Tuloksista voi päätellä, että suomalaisten usko sähkö- ja kaasuautoja tukevaan infrastruktuuriin on heikko. Samalla poliittisen keskustelun kierrokset lisäävät epävarmuutta. Autoilijat tarvitsevat siis selkeitä päätöksiä poliitikoilta, onko esimerkiksi tulossa joitain taloudellisia etuja liittyen infraan tai ajoneuvoihin”, Kuuri sanoo.

Dieselin suosio laskussa


Uusien käyttövoimien suosion kasvu näyttää tulevan perinteisten polttomoottoreiden kustannuksella. Kyselyyn vastanneista yli kaksi kolmasosaa liikkuu omalla autolla. Tällä hetkellä ylivoimaisesti yleisin on bensiiniauto, jollainen on noin kahdella kolmanneksella autoilijoista. Diesel-auto on 29 prosentilla ja vaihtoehtoinen käyttövoima viidellä prosentilla.

Seuraavan auton käyttövoimaa ei osannut sanoa viidennes vastaajista. Osa sekä bensiini- että diesel-autojen omistajista on siirtymässä muihin käyttövoimiin, mutta erityisen usea suunnittelee luopuvansa diesel-autosta. Nyt dieselillä ajavista vain 37 prosenttia arvioi seuraavan autonsa käyttövoiman olevan diesel.

”Diesel on kärsinyt siitä, että päästöistä puhuttaessa usein menee sekaisin pienhiukkas- ja hiilidioksidipäästöt. Vanhoissa diesel-autoissa pienhiukkaset olivat ongelma, mutta uusissa autoissa diesel palaa puhtaammin. Uudet dieselit ovat usein vähäpäästöisempiä kuin bensiiniautot, ja kannattaa myös huomata, että suuri joukko autotehtaita panostaa edelleen dieseleihin.”

Autobarometrin mukaan yli 20 prosenttia suomalaisista unelmoi nyt uudesta autosta. Autosta unelmointi on pysynyt samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Suomalaisten autoiluinto näyttää yleisesti olevan kasvussa, sillä 64 prosenttia vastanneista aikoo jatkossa liikkua omalla autolla. Vuotta aiemmin tämä luku oli 60 prosenttia.

Danske Bank A/S, Suomen sivuliike/CO2-raportti

Bookmark and Share






19


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska