Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 21.09.2018


Asukkaat ovat vähentäneet jätemääräänsä pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella


09.02.2018 08:10

HSY:n tuottaman tilaston mukaan pääkaupunkiseutulaiset ja kirkkonummelaiset tuottivat jätettä 313 kiloa asukasta kohden vuonna 2016. Kotitalousjätteen määrä kääntyi hienoiseen laskuun, vaikka seudun väestömäärä kasvoi samanaikaisesti. Kotitalousjätteen hyödyntäminen nousi 99 prosenttiin.

Kotitalousjätteen määrä laski ja hyödyntäminen kasvoi

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitaloudet tuottavat noin kuusi prosenttia koko seudun jätteistä. Vuonna 2016 jätettä syntyi kotitalouksissa noin 369 000 tonnia, joten määrä kääntyi hienoiseen laskuun ensimmäistä kertaa vuoden 2010 jälkeen. Jätettä syntyi noin puolitoista prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015, vaikka samaan aikaan seudun väestömäärä kasvoi noin puolitoista prosenttia.

- Jokainen asukas tuotti 313 kiloa jätettä, mikä on siis kolme prosenttia vähemmän asukasta kohden kuin edellisvuonna. Toivotaan, että sama suunta jatkuu myös tulevina vuosina, kertoo toimialajohtaja Petri Kouvo Helsingin seudun ympäristöpalveluista.

Kotitalousjätteisiin luetaan mukaan kaikki kotona syntyvä jäte, kuten biojäte, paperi, pakkaukset puutarhajäte, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja sekajäte. Näistä 48 prosenttia päätyi kierrätykseen ja sähköksi ja lämmöksi muutettiin 51 prosenttia. Vain prosentti jätteestä päätyi hyödyntämättömänä loppusijoitukseen.

- Kotona syntyvien jätteiden kokonaishyödyntämisaste on jo 99 prosenttia, joten lähes kaikki jäte hyödynnetään jollakin tapaa. Tavoitteena on kuitenkin ohjata yhä enemmän jätteitä kierrätykseen eli tehostaa lajittelua ja vastaavasti vähentää energiana hyödynnettävää sekajätteen määrää. Vain lajiteltu jäte voidaan hyödyntää materiaalina, joten asukkaiden kodeissa tekemä lajittelu on ensiarvoisen tärkeää, Kouvo korostaa.

Kierrättämisen edistämiseksi HSY on järjestänyt pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummelle kattavat lajittelumahdollisuudet. Palveluja kehitetään jatkuvasti ja etsitään uusia tapoja helpottaa jätteiden kierrätystä.


Maa- ja vesirakentaminen tuottaa kolme neljäsosaa pääkaupunkiseudun jätteistä

- Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella syntyi jätettä vuonna 2016 yhteensä noin 6 miljoonaa tonnia, joka on noin 1,7 miljoonaa tonnia enemmän kuin vuonna 2014. Ero johtuu pitkälti maa- ja vesirakentamisessa tapahtuvista muutoksista, HSY:n kiertotalousasiantuntija Nea Metsänranta kertoo.

Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella muodostuvista jätteistä 75 prosenttia on maa- ja vesirakentamisessa syntyneitä maamassoja. Loppuosa jätteistä jakaantuu toimialoittain seuraavasti: talonrakentaminen 7 %, kotitaloudet 6 %, yksityiset palvelut 4 %, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 4 %, teollisuus 2 %, viemäri ja jätevesihuolto 1% ja muut julkiset palvelut 1 %.

HSY kokoaa pääkaupunkiseudun laskennallisiin arvioihin perustuvia jätetietoja Pääkaupunkiseudun jätevirrat -palveluun. Palveluun on koottu tietoja vuodesta 2004 lähtien. Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2016. Palvelu toimii HSY:n verkkosivuilla osoitteessa www.pksjatevirrat.fi.

HSY/CO2-raportti

Bookmark and Share






34

 +2%  -1%  +1%  +2%  +4%

Yhteensä kton CO2 ekv:
449
  - Maatalous:
19
%
  - Jätehuolto:
9
%
  - Lämmitys:
8
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
6
%
  - Tieliikenne:
57
%
Asukasta kohden:
85
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +2
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni