Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 25.04.2019

Ilmastouutisia

Asukkaat ovat vähentäneet jätemääräänsä pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella


09.02.2018 08:10

HSY:n tuottaman tilaston mukaan pääkaupunkiseutulaiset ja kirkkonummelaiset tuottivat jätettä 313 kiloa asukasta kohden vuonna 2016. Kotitalousjätteen määrä kääntyi hienoiseen laskuun, vaikka seudun väestömäärä kasvoi samanaikaisesti. Kotitalousjätteen hyödyntäminen nousi 99 prosenttiin.

Kotitalousjätteen määrä laski ja hyödyntäminen kasvoi

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitaloudet tuottavat noin kuusi prosenttia koko seudun jätteistä. Vuonna 2016 jätettä syntyi kotitalouksissa noin 369 000 tonnia, joten määrä kääntyi hienoiseen laskuun ensimmäistä kertaa vuoden 2010 jälkeen. Jätettä syntyi noin puolitoista prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015, vaikka samaan aikaan seudun väestömäärä kasvoi noin puolitoista prosenttia.

- Jokainen asukas tuotti 313 kiloa jätettä, mikä on siis kolme prosenttia vähemmän asukasta kohden kuin edellisvuonna. Toivotaan, että sama suunta jatkuu myös tulevina vuosina, kertoo toimialajohtaja Petri Kouvo Helsingin seudun ympäristöpalveluista.

Kotitalousjätteisiin luetaan mukaan kaikki kotona syntyvä jäte, kuten biojäte, paperi, pakkaukset puutarhajäte, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja sekajäte. Näistä 48 prosenttia päätyi kierrätykseen ja sähköksi ja lämmöksi muutettiin 51 prosenttia. Vain prosentti jätteestä päätyi hyödyntämättömänä loppusijoitukseen.

- Kotona syntyvien jätteiden kokonaishyödyntämisaste on jo 99 prosenttia, joten lähes kaikki jäte hyödynnetään jollakin tapaa. Tavoitteena on kuitenkin ohjata yhä enemmän jätteitä kierrätykseen eli tehostaa lajittelua ja vastaavasti vähentää energiana hyödynnettävää sekajätteen määrää. Vain lajiteltu jäte voidaan hyödyntää materiaalina, joten asukkaiden kodeissa tekemä lajittelu on ensiarvoisen tärkeää, Kouvo korostaa.

Kierrättämisen edistämiseksi HSY on järjestänyt pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummelle kattavat lajittelumahdollisuudet. Palveluja kehitetään jatkuvasti ja etsitään uusia tapoja helpottaa jätteiden kierrätystä.


Maa- ja vesirakentaminen tuottaa kolme neljäsosaa pääkaupunkiseudun jätteistä

- Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella syntyi jätettä vuonna 2016 yhteensä noin 6 miljoonaa tonnia, joka on noin 1,7 miljoonaa tonnia enemmän kuin vuonna 2014. Ero johtuu pitkälti maa- ja vesirakentamisessa tapahtuvista muutoksista, HSY:n kiertotalousasiantuntija Nea Metsänranta kertoo.

Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella muodostuvista jätteistä 75 prosenttia on maa- ja vesirakentamisessa syntyneitä maamassoja. Loppuosa jätteistä jakaantuu toimialoittain seuraavasti: talonrakentaminen 7 %, kotitaloudet 6 %, yksityiset palvelut 4 %, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 4 %, teollisuus 2 %, viemäri ja jätevesihuolto 1% ja muut julkiset palvelut 1 %.

HSY kokoaa pääkaupunkiseudun laskennallisiin arvioihin perustuvia jätetietoja Pääkaupunkiseudun jätevirrat -palveluun. Palveluun on koottu tietoja vuodesta 2004 lähtien. Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2016. Palvelu toimii HSY:n verkkosivuilla osoitteessa www.pksjatevirrat.fi.

HSY/CO2-raportti

Bookmark and Share






12


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska