Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 21.02.2019

Ilmastouutisia

2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen edellisiä lämpimämpi


30.12.2010 18:30

2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen 2001-2010 oli koko maassa edellisiä vuosikymmeniä lämpimämpi, vaikka vuosi 2010 jää pitkänajan keskiarvoa kylmemmäksi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen (2001-2010) on Suomen 1840-luvulta alkavan lämpötilanmittaushistorian lämpimin vuosikymmen. Viimeisen kymmenen vuoden lämpötilan keskiarvo Suomessa on yli 0,3 astetta korkeampi kuin 1930-luku, joka on seuraavaksi lämpimin.

Menneen vuosikymmenen keskilämpötilan poikkeama vertailukauden 1971-2000 keskilämpötilasta oli suurempi maan pohjois- kuin eteläosassa. Suuressa osassa maata keskilämpötila oli 0,5-1 astetta korkeampi kuin vertailukaudella. Lapissa keskilämpötila oli monin paikoin 1-1,5 astetta korkeampi kuin vertailukaudella.

Talvet lämminneet vuodenajoista eniten

Kun tarkastellaan 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä vuodenajoittain, se sijoittuu 160 vuoden jaksolla kaikkina vuodenaikoina kahden lämpimimmän vuosikymmenen joukkoon.

Verrattaessa vuosikymmentä vuosina 1971-2000 vallinneeseen ilmastoon, poikkeama oli suurin talvien eli joulu-helmikuiden keskilämpötiloissa.

Talvien 2001-2010 keskilämpötila oli Lapissa jopa yli 1,5 astetta tavanomaista korkeampi. Muuallakin maassa poikkeama oli 0,5-1,5 astetta.

Varsinkin vuosina 2006-2009 talvet olivat tavanomaista leudompia ja talvi 2007-2008 oli koko Suomen mittaushistorian leudoin. Kuluneella vuosikymmenellä vain talvet 2002-2003 ja 2009-2010 olivat tavanomaista kylmempiä. Molemmat olivat harvinaisen kylmiä kauteen 1971-2000 verrattuna.

Myös muiden vuodenaikojen keskilämpötila on kohonnut vuoden 1971-2000 keskiarvoon verrattuna, mutta ei yhtä paljon kuin talvien. Esimerkiksi kesien keskilämpötila on vuosina 2001-2010 lähes koko maassa 0,5-1 astetta kauden 1971-2000 keskiarvoa korkeampi.

Talven sademäärät kasvaneet

Vuosikymmenen sademäärässä ei ollut merkittävää eroa kauden 1971-2000 keskiarvoon nähden.
Verrattaessa sademääriä vuodenajoittain vuosien 1971-2000 keskimääräiseen sademäärään on talvien ja paikoin myös keväiden sademäärä ollut vertailukautta suurempi, kun taas syksyjen sademäärä on jäänyt keskimääräistä pienemmäksi.

CO2-raportti - Ilmatieteen laitos

Bookmark and Share






3


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska