Upeeta

27.04.2010 16:02

Innostunut

Nyt ei tarvi muutakuin tehdä se talo oikeasti.

Passiivitalon ongelma

27.04.2010 17:12

raks. ins.

Passiititalon ongelma on juuri siinä että kun rakenteet ei hengitä ne homehtuvat herkästi. Mitä ilmatiiviimmäksi talo tehdään sitä hanakammin kosteus jää rakenteisiin, kun se jotakin kautta sinne kerran pääsee. Kun on kyse vielä puurakennuksesta niin homeen lisäksi ongelmaksi voi tulla jopa laho.

Suosittelen itse energiatehokkaaseen rakentamiseen tiilitaloa matalaenergialuokassa. Passiivitalovouhotus on Suomen ilmastossa höpötystä - ilman ja kosteuden tulee päästä liikkumaan rakenteissa - vähän. Tämä tarkoittaa sitä että energiaa täällä kuluu asumiseen pakostakin.

Yksi tie tässä matalaenergialuokasta eteenpäin on energiaomavaraisuuden lisäämisellä, esim aurinkopaneelein ja näiden tekniikoiden kehittäminen. Eli vähentää ulkoisen sähkön tarvetta.

Oma ratkaisuni olisi 2 uutta ydinvoimalaa, passiivitalot unholaan ja matalaenergiarakentamisesta normi.

Passiivitalon ja normaalitalon hengityksessä ei eroja jos rakentaa kunnolla

27.04.2010 19:49

M

"Passiititalon ongelma on juuri siinä että kun rakenteet ei hengitä ne homehtuvat herkästi."

Tämä on minusta pelkkä myytti. Sehän pitää paikkansa että jos talo ei hengitä se voi päästä homehtumaan. Tämä pätee kaikkiin taloihin ei erityisesti passiivitaloihin.

Oikein rakennettuna passiivitalo hengittää samalla tavalla kun muutkin talot. Erona on eristyksen paksuus ei ilmatiiviys. Tietysti huonosti rakennettuna passiivitalo homehtuu samalla tavalla kuin muutkin huonosti rakennetut talot.

Energiaomavaraisuuden lisäämisestä olen samaa mieltä siinä on paljon kehittämistä. Jokainen talo voisi tuottaa ainakin osan sähköstä itse esim. aurinkopaneeleilla. Ellen täysin väärin muista on kehitteillä kattoväri-aurinkopaneli. Eli kattoa maalamalla saadaan sitä tuottamaan sähköä. En vaan muista missä olen siitä tutkimuksesta lukenut. Käteväähän se olisi.

Hengittämisestä

12.05.2010 08:58

Epäselvä

Olísi hyvä tarkentaa mitä "hengittämisellä" tarkoitetaan. Joillaikin selvästi se tarkoittaa vesihöyrynläpäisevyyttä ja jotkut ilmanläpäisevyyttä. Kyseessä on kaksi eri asiaa. Rakenteet yleensä suunnitellaan niin, että ilmaa ei menisi yhtään läpi, mutta vesihöyryn pitää päästä ulospäin höyrynsulun jälkeen.
Passiivitalon ongelma lienee loogisesti ajateltuna lämmöneristeen paksuus, joka tarkoittaa rakenteen viilenemistä, jolloin kosteuden tiivistyminen rakenteen sisään on todennäköisempää vrt. ohuempiin rakenteisiin. Tämä tarkoittaa ettei höyrynsulun asentamisessa saa todellakaan tehdä mokia.
Jos rakenteessa liikkuu ilmaa edes vähän, se on aina suuri riski. Se viilentää rakennetta ja mukana voi liikkua suuriakin kosteusmääriä. Rakenteen tuuletusvälit on taas aivan eri juttu.